Tää viikko on ollu taas omalata osaltaan rankka ja näitä miinus puolia on putkahdellu esiin aika paljon.
Vapaa ajan ja työn erottaminen.
Tää on hankala ainakin mulle. Kun S tai/ja C tulee kotiin ja oon periaatteessa off. Niin mä en kehtaa enkä halua vaan juosta mun huoneeseen, etä moikka oon off. Koska koen itse olevani perheenjäsen. Kuten S jr on hokenut, että olen isosisko :)
Välillä taas kun C on kotona niin olettais sen olevan poikien kaa, mutta yhtäkkii se saattaakin kadota kylpyyn ja sanoo, että haluaa olla rauhassa. Eli ota tässäkin nyt selvää ootko off vai et :D
Ja mä koen olevani periaatteesa koko ajan töissä paitti jos oon kaupungilla tai jossain muualla.
Asuminen työpaikalla
Tässä on myös positiivista, kerron ne ens kerralla. Mut miinus sen takia, että et voi ns. paeta sitä työn raskautta sillon tällön. Joo onhan mulla oma huone, mutta täällä eristykseton olemattomat, joten kuulen viikonloppusinkin väkisin kun pojat kiljuu yms. Plus välillä pojat vaa tupsahtaa mun huoneeseen. Esim tänään aamulla kello 5.30 mun oveen koputetaan ja kun sanon joo, S jr kertoo, että voidaan tänään pelata angry birds kimblee. joo :D
Koti-ikävä
Mulla oli koti-ikävää alussa. Kun mun äiti ja sisko kävi täällä ja mä Suomessa niin sen jälkeen mulla ei oo ollu koti-ikävää. No mun veljen lapsia mulla on kyllä ikävä välillä ja äitiä sillee vähän. Älkää käsittäkö väärin :D mutta se koti-ikävä on tietty huonoa, mulla se ei ollut siltikään mitään -itken huoneessani- laatua. Skypetin ja se helpotti.
Suunnitelmat
Joo. Kaikki mitä suunnittelet on periaatteessa kii host perheestä. Kun ekan kerran menin Mickaelan kaa Lontooseen, niin mun piti illalla tulla aikasemmin kotiin oleen lapsenvahtina. Huomenna oon menossa Lontooseen ja pitää tulla kotii aiemmin, koska olen lapsenvahtina. Tää ei tietenkään päde kaikissa perheissä.
Sopeutuminen
Tääkin vaan jos sopeutuminen on vaikeeta, mulle se ei kyllä ollu paitsi alussa ehkä..Alussa tää talo ei tuntunu yhtään kodilta (nyt tuntuu<3). Olin vähän pallo hukassa muuteskin, En tuntenu ketään, en tienny paikoista mitään ja kaikki oli uutta.
Host perhe
Mun perhe on hyvä. Vanhemmat on ihania ja nuorempi poika. On vanhempikin, mutta sen kaa on ollu tosi paljon ongelmia. Ei vaan mulla vaan kaikilla aikuisilla. Joillakin perheen kaa ei vaan synkkaa ja se on mun mielestä ok, parempi huomata ajoissa.
Se oli myös alussa hankalaa, että oot tottunu Suomessa elään omassa perheessäs tietyllä tavalla ja tekeen asiat tietyllä tavalla. No host perheessä kaikki menee uusiks. Mulle on tullu välillä sanomista (ei mitenkää pahalla silti) pikku asioita joita ite en oo ees tajunnu miettiä.
Mua itseäni taas ärsyttää se kuinka noi vanhemmat välillä kumoo mun ja toistensa rangaistuksia lapsilta. ARGH! Ja välillä lapset ei ees saa rangaistuksia.Plus ylipäätään välillä toisen sääntöjen yms mukaan eläminen on rankkaa. Jos host perhe sanoo jotain niin se on niin, piste. (Älkää käsittäkö väärin mä rakastan tätä perhettä ja kirjotankin tästä plussiinkin :) )
Sairastaminen
Ai sä oot kipee ja oot au pairi. Harmi, sä teet silti töitä. Sä et nyt vaan voi soittaa terveyskeskukseen ja hakee saikkua. Sä oot aina työkuntonen, nimimerkillä töissä 39 kuumeessa Elokuussa.
Lapset
Myös plussa. Mutta välillä lapset osaa olla hermoja raastavia. Kiukuttelut, töykeydet, riehumiset mitä näitä nyt on."EN kuuntele sua sä et määrä mua/oo mun äiti".
Yritän saada plussat kirjotettua mahollisimman nopeesti :) Ei noita miinuksia tullukkaa niin paljoo ku mitä kuvittelin :D Ja vaikka niitä tulikin paljon, niin don`t get me wrong. Mä tykkään olla täällä ja tykkään oikeesti rehellisesti snaottuna au pairina olosta :) Tänään on ollut huono päivä, joten oli pakko saada purkaa ulos ja heti helpotti :) Kiitos ja yrittäkää ymmrätää :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti