Arjen (ei niin helppo) aloitus

Romaani tulossa pahoittelut siitä :D

Arki Englannissa on alkanut taas rullaamaan, tai no arki ja arki kun en oo kerenny oleen täällä ees kokonaista viikkoa. Tiistai iltana siis tulin tänne takaisin. Hyvästit (jälleen) meni paremmin kun ekalla kerralla, mutta kyllähän se nyt aina pahalta tuntuu, Mun mielestä oli ihan kamalaa lähtee Suomesta. Syiksi veikkaan sitä, että olin lähes kolme viikkoa Suomessa niin kerkesin jo tottuun siihen Suomi elämään ja kaikkiin ihmisiin Suomessa. Toiseks mua pelotti ihan sairaasti lentäminen takasin. No kuiteskin lento suju hyvin ja täällä taas ollaan.

Mä odotin tosi paljon ja innoissani perheen näkemistä jälleen.Mä tulin lentokentältä bussilla Colchesterin rautatieasemalle jossa tapasin S:n joka tuli töistä. S oli tosi ilonen mut nähdessään :) C ja S jr tuli hakeen meidät. S jr ujosteli 5min ja sit kerto innoissaan kaikkea ja kotona se hali mua, C kyseli miten on menny mut ei sen enmpää. Kotona N oli kans ihan ok ilonen. Kotona meitä odotti myös C n isä ruotsista ja S n vanhemmat.

Matkalla rautatieasemalta kotii C kysy, että oonko syöny. Sanoin et joo aamulla (kello oli lähes 8pm) niin C sano, että me tilattiin intialaista ruokaa kun tänään on mun isän viimenen ilta täällä mutta me ei tilattu sulle mitää sori. Onneks olin kentällä fiksuna ostanu kolmioleivän ittelleni.  No sit kotona mä alotin siivomisen huoneessani, vaihdoin lakanat ja siistin paikkoja. Tää ei tunnu enää yhtää omalta huoneelta.... Ja sit mä istuin omassa huoneessani tunnnin. Kävin sit kysyyn alhaalla et saanko tulla kans (ku ne oli lopettanu syömisen), hengasin niiden kaa mut kukaa ei puhunu mulle :D sit ku vieraat lähti niin vaihdettii S:n kaa parit jutut. Sit mentiinkin  nukkuun,

Keskiviikko päivä meni ihan ok sti. Elin vähän ku jossain sumussa tai unessa, en tiä miks. Koko päivä oli vähän outo jotenkin. Illalla se sit purkautu itkuks, enkä ees tiä miks.

Torstaina päivä alko ihan hyvin,Mut sit illalla pojat meni kylpyyn ja varotin N :ää monta kertaa hölmöilystä ja silti se jatko jotenkin käskin pois kylvystä ja laittaan pyjaman. No jatko silti jotenkin käskin pysyä huoneessaan. siitä se sit lähti.... Reilun tunnin taistelu tän  7.v pojan kanssa. Se ei ois halunnu olla huoneessaan. Sillä oli siis siä leluja ja vaikka mitä. No se sit rupes hakkaan, raapiin, pureen, potkiin ja heitteleen tavaroilla. Ihan sama mitä yritin niin ei auttanu. Sanoin, ettet saa kattella telkkaa huomenna jos jatkat nii vastaus oli " et sä voi tehä niin, sitä paitti äiti ja iskä antaa kuiteski" sieltä tuli "fuck" "shut up" yms  ja vaikka mitä. Se myös yritti laittaa muovipussia mun päähän ku leikin S jr n kanssa ja kysyin, et mitä teet niin poika vastas " tukehdutan sut tällä, jotta näen ku sä vedät sun viimeset hengenvetos." Mä pelästyin tota, koska en tiä onko normaalia et 7.v tietää tommosia juttuja. No luojan kiitos S tuli kotiin. Kerroin sille kaiken totta kai, arvatkaa mitä N sai rangaistukseks: puhelimensa takas, jonka mä otin siltä pois. Juttelin viä S:n kaa myöhemmin ja se sano juttelevansa pojan kaa, tätä keskustelua ei ikinä tullu....

Otin nää kuvat eilen. En voi uskoo, että 7-vuotias teki nää.
Mun mielestä toi ei oo normaalia käytöstä 7- vuotiaalta, siis että kyllä jotain on oltava pielssä.

MITÄ MIELTÄ TE OOTTE? ONKO IHAN NORMAALIA KÄYTÖSTÄ? JA MITÄ MUN KANNATTAIS TEHDÄ?

Kirjottelen myöhemmin lisää, että miten on alkanu sujuun :)